Artikkeli
Jokainen ansaitsee universaalista hyvää
Maahanmuuttaja käsitteenä on jotain, jota voi ja kannattaakin tutkia neutraalisti ilman suuria tunneryöppyjä. Filosofian maisteri, Kriittisessä korkeakoulussa opettava Antti Heinonen pohtii maahanmuuttajan olevan käytännössä enemmänkin hallinnollinen kuin yksilöstä lähtöisin oleva tila. Tämän valossa maahanmuuttaja on nimensä mukaisesti vieraasta maasta tullut.
- Filosofisesti tarkasteltuna maahanmuuttajaa ei määritellä sen mukaan, onko hän sopeutunut yhteiskuntaan vai ei, sillä kaikki suomalaisetkaan eivät ole sopeutuneet yhteiskuntaan, joten sillä tavoin meistä jokainen olisi potentiaalinen maahanmuuttaja, Heinonen pohtii.
Hänestä maahanmuuttoa kannattaisi tutkia ihmisoikeuksien ja kulttuurin käsitteiden kautta. Esimerkiksi Platonin ideaopista juontavan eettisen universalismin mukaan kaikki moraalijärjestelmät pyrkivät samoihin hyvän ja oikeudenmukaisuuden ideaaleihin, eräänlaiseen yhteiseen kielioppiin, vaikka niiden konkreettiset toteutukset eri kulttuureissa vaihtelevat. Tämä ajatus sisältää muun muassa ihmisoikeudet.
Valistusajalta 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien länsimaissa ihmisoikeudet on alettu näkemään universaaleina, kaikkia ihmisiä koskevina lähtökohtina. Ihmisoikeudet taas tarkoittavat liikkumis- ja sananvapautta sekä koskemattomuutta. Nämä oikeuttavat maahanmuuton ja velvoittavat kohtelemaan muualta tulleita tasa-arvoisesti.
Valistusfilosofi John Locke taas toi esiin yksilön oikeudet.
- Hän ei ollut ajatuksissaan mitenkään esimerkillinen, sillä hän ei antanut samoja oikeuksia mustille ja valkoisille, Heinonen huomauttaa.
Rituaalivarkauden pelko
Suomessa on myös runsaasti paluumuuttajia esimerkiksi Venäjältä. Ovatko he maahanmuuttajia?
- Venäläiset on otettu huomioon suomalaisessa kulttuurissa aikoja sitten, joten heitä ei pidetä samalla tavoin maahanmuuttajina kuin esimerkiksi tummaihoisia, jotka ovat Suomessa suhteellisen uusi ilmiö.
Käsite yhteneväisyyskulttuuri on ollut vallalla vasta 1800-luvulta lähtien, kun maiden rajoja alettiin vartioida tarkasti. Ajattelumallina se kuitenkin tekee hallaa maahanmuutolle.
- Näin ajattelevat pelkäävät omien kulttuuristen rituaaliensa puhtauden kärsivän maahanmuuttajien tullessa osaksi heidän kulttuuriaan, sanoo Heinonen. Hän jatkaa, että jos monikulttuurisuusajatus hyväksytään, niin jonkin ajan päästä nimitys maahanmuuttaja lakkaa olemasta. Silloin kysytään vain, miten ihminen itse mieltää itsensä.
Teksti ja kuva Katja Pesonen