Pääkirjoitus
Rasisti minussa ja meissä
Olenko ihan oikea suomalainen, kun isäni suku on pujahtanut Ruotsin puolelta muutama sukupolvi sitten ”poikkinaituna” Tornionjoen yli nykyisen Suomen puolelle? Osa sukujuuristani on läheltä itärajaamme, joten varmaan mukaan on jossakin vaiheessa tarttunut myös venäläistä verta ja piirteissäni on myös lappalaisuutta. Osa sukukiemuroista on hämärän peitossa.
Olen ilmeisesti hyvin tyypillinen suomalainen, koska harva meistä voi sanoa, että edustaa puhtaasti sitä alkuperäiskansaa, joka ennen ajan laskun alkua asettui sijoilleen silloisen Suomen sydämeen.
Jokainen meistä muodostaa jonkinlaisen mielikuvan kansanryhmän ominaispiirteistä ja käyttäytymistämme ohjaavat usein tiedostamattomat ennakkoluulot. Käsilaukkua tulee tietyissä tilanteissa puristettua lujemmin. Toisinaan voin siis törmätä rasistiin sisälläni, vaikka en sitä haluaisi tunnustaa. Asian tiedostamisessa on siemen parempaan.
Rasistisen käyttäytymisen aiheuttaa syvällä sisimmässä koettu pelko, jonkin arvokkaan asian menettämisestä. Työ, koulutus ja toimeentulo, asuminen, sekä omaisuuden ja kehon koskemattomuus, ulottuen laajemmalle kuin omaan itseen ja lähipiiriin, ovat jokaiselle meistä hyvän elämän edellytykset. Taloudelliset uhkakuvat ja eriarvoistumisen lisääntyminen tuottavat pelkoa, joka voi purkautua arvaamattomalla tavalla kohdistuen ihmisiin, jotka eivät uhkakuvia ole aiheuttaneet.
Toimiva demokratia ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun lisäävät luottamusta siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Tämä vähentää myös pelkoja. Ihmisoikeudet tulee olla kattavasti kaikilla ihmisryhmillä. Jokaisen meistä tulisi rohkeasti uskaltaa puuttua rasistiseen käyttäytymiseen, kun sitä eteen tulee.
Järjestöt ovat tutkimustenkin mukaan Suomeen eri syistä muuttaneille ihmisille erinomainen kanava tutustua aktiivisiin suomalaisiin. Kulttuuri ja käyttäytyminen tulevat tutuiksi puolin ja toisin, kun toimitaan ja tehdään yhdessä vapaaehtoistyötä.
OK-kanavan teema on tällä kerralla maahanmuuttajuus ja rasismin ehkäisy erityisesti järjestönäkökulmasta. Gallupissa maahanmuuttajat kertovat itse yhteydestään järjestöihin. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä nostaa Näkökulma-palstalla tärkeänä esiin suhtautumisen rasismiin ja koulutuksen ja työn merkityksen maahanmuuttajanuorille.
Meillä jokaisella on tehtäviä rasismin torjunnassa. Aloitetaan se itsestämme –rohkeasti puuttumalla, ei puutumalla!
Rauhoittavaa ja yhteisöllistä joulunaikaa toivottaen,
Anitta Pehkonen